8.11.2010 28.9.2010 24.9.2010
Luovasta työstä elantona nettiaikakaudella

Tilanne on siis tämä:

Oppilaasi Salla on monin tavoin lahjakas luovassa ilmaisussa ja haluaisit rohkaista häntä hakeutumaan taiteelliseen ammattiin. Salla on kuitenkin sitä mieltä, ettei taiteella tule toimeen, koska ”kaikki on nykyään niin helposti kopioitavissa”. Miten esittelisit tekijänoikeutta Sallalle? Minkälaisia oikeuksia tekijänoikeus tuo tekijälle? Kerro ainakin mitä aineistoja tekijänoikeuden suoja koskee, mitä yksinoikeuksia tekijällä on teokseen ja miten hän voi saada teoksesta tuloja. Kerro myös miten tekijänoikeus syntyy ja mitä tekijänoikeuden suoja tarkoittaa tekijän kannalta, jos suojaa loukataan. Mistä tekijänoikeudesta saa tietoa?

(Pahoittelen että vastaan kysymykseen myöhässä ja (osin edellisestä johtuen) myös täysin aiheen vierestä: Nähdäkseni hyvä vastaus tekijänoikeuksien näkökulmasta löytyy mm. Satun blogista.)

Ensinnäkin, Salla on aivan oikeassa: Luovan työn tuotokset ovat mitä enimmissä määrin muuttumassa digitaalisiksi ja kaikki digitaalinen on erittäin helposti kopioitavissa. Oleellinen lisäys tähän on tietenkin että materiaali on kopiotavuuden ja netin myötä myös laajasti ilmaiseksi saatavilla - joko siksi ettei teoksen tekijä pysty (tai usein haluakaan) estää sen vapaata ja hallinnoimatonta leviämistä.

Tekijänoikeus nykymuodossaan tarjoaa tietenkin luovan työn tekijälle monia oikeuksia koskien tuottamansa teoksen välittämistä ja jakelua. Lainsäädännön kannalta ongelma on että netin myötä näitä oikeusia on erittäin vaikea valvoa.

Tekijälle tilanne on kuitenkin ongelmallinen vain jos hän mieltää itsensä sisällöntuottajaksi, mikä on vain yksi hyvin rajattu tapa luoda tai harrastaa taidetta - ja elää sillä. Koska kopiointia voi olla vaikea estää, voi sitä vastaan taistelemisen sijaan pyrkiä hyötymään tilanteesta. Esimerkiksi useimmille taiteilijoille suurin vaaara ei ole tuotettujen teosten luvaton käyttö vaan tuntemattomuus. Oman taiteellisen tuotannon kopiotavissa olevan osan aktiivinen jakelu ilmaiseski voi tässä tilanteessa olla tunnettavuuden ja yleisön/yhteisön rakentamisen näkökulmasta hyvinkin järkevää. Tunnettavuuden myötä taiteilijan on helpompi elättää itsensä työnsä ei-kopioitavissa olevalla osalla (fyysisten teosten myynti, näyttelyt, julkiset eiintymiset, jne.) tai muilla tavoin (esim. erilaiset apurahat).

Salla voi siis hyvin mielin ryhtyä taiteilijaksi. Kannustaisin Sallaa erityisesti sillä, että teknologisen murroksen aikana kasvaneena tämän voi olla nykytaiteilijoita paljon helpompi omaksua luovan työn uudet ansaintalogiikat ja myös muuttaa näitä tarvittaessa. Kopiraitin ja vastaavien tekijänoikeustietoutta tarjoavien lähteiden lisäksi kehottaisinkin Sallaa tutustumaan myös esim. Creative Commons -lisensseihin, erilaisiin ilmaisuuteen perustuvuun ansaintamalleihin, netin murroksen vaikutukset ymmärtävien markkinoijien kuten Seth Godinin kirjoituksiin ja teostensa avoimeen jakeluun elinkeinonsa perustavien taiteilijoiden kuten Cory Doctorow’n esimerkkiin.

13.9.2010 6.9.2010

Yochai Benkler vertaistuotannosta ja immateriaalioikeuksista TED-konferenssissa 2005:

It [Social production] is sustainable and growing fast, but — and this is the dark lining — it is threatened by … the incumbent industrial systems. So next time you open the paper and you see an intellectual property decision, a [telecommunications] decision, it’s not about something small and technical. It is about the future of the freedom to be as social beings with each other, and the way information, knowledge, and culture will be produced. It is in this context that we see a battle over how easy or hard it will be for the industrial information economy to simply go on as it goes, or for the new model of production to begin to develop alongside that industrial model, and change the way we begin to see the world and report what it is that we see.

(Source: corecopyright.org)


Creative Commons License Kopipeistaaja by Jere Majava is licensed under a Creative Commons Attribution 3.0 Unported License.
Based on a work at kopipeistaaja.tumblr.com.